Aloite, Aluevaltuusto, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen hyvinvointityön vahvistaminen kouluissa ja oppilaitoksissa
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuollon tulisi toteutua ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisenä työnä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki oppilaitosyhteisössä työskentelevät ammattilaiset, joihin lukeutuvat hyvinvointialueen alaisuudessa työskentelevät opiskeluhuollon ammattihenkilöt, kuten kuraattorit, kouluterveydenhoitajat, koulupsykologit ja koululääkärit sekä koulutuksen järjestäjän alaisuudessa työskentelevä opetus- ja ohjaushenkilöstö.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannekuva ammatillisessa koulutuksessa -raportti (Opetushallitus 2025:1) nostaa esille, että opiskeluhuoltotyön painopiste ei ole tällä hetkellä ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä, kuten laki edellyttää, vaan yksilökohtainen ja korjaava työ korostuu. Tilannekuva on samansuuntainen myös muilla kouluasteilla.
Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn toteutumista haastaa opiskeluhuollon resurssien niukkuus, osaa opiskeluhuollon ammattihenkilöitä (koulupsykologit ja koululääkärit) koskeva työvoiman heikko saatavuus, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden heikot resurssit sekä yhteisöllistä työtä koskevien käytäntöjen suuri vaihtelu. Ennaltaehkäiseväksi tarkoitetussa työssä on paljon korjaavan työn elementtejä, eikä resursseja ennaltaehkäisevään työhön ole riittävästi osoitettu.
Toimivilla ja hyvin organisoiduilla yhteisöllisillä työtavoilla vahvistetaan oppilaitosten hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria, tuen oikea-aikaisuutta sekä madalletaan kynnystä opiskeluhuollon palveluihin hakeutumista. Yhteisöllinen työ on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa esimerkiksi koulukiusaamisen on todettu kansallisesti lisääntyneen. (ks. esim. Salmivalli, Christina 2024) Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jota ei voida ratkoa vain yksilöohjauksen ja yksilöllisen tuen keinoin.
Ryhmäytymisen tukeminen, kiusaamisen ehkäisy ja lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin vahvistaminen vaativat pysyviä ja säännöllisiä ryhmä- ja yhteisötason toimintatapoja, joita toteutetaan pitkäjänteisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden yhteistyönä.
Yhteisöllisillä työtavoilla vahvistetaan kouluun kiinnittymistä, vähennetään koulupoissaoloja, kiusaamista, häirintää ja ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ammatillisen koulutuksen osalta kuraattoreilla on opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisista parhaat resurssit ja mahdollisuudet yhteisölliseen työhön, mutta he ovat arvioineet, että pystyvät käyttämään yhteisölliseen työhön keskimäärin vain 17 prosenttia työajastaan. (Opetushallitus 2025:1)
Edellä esitettyyn perustuen esitän, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue valmistelee yhteistyössä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa toimenpideohjelman, jolla vahvistetaan ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuminen kaikilla kouluasteilla ja varmistetaan lain mukainen ennaltaehkäisevän työn toteutuminen.
Kehittämistyössä huolehditaan opiskeluhuollon ammattihenkilöiden työajan riittävyydestä yhteisölliseen työhön, tarkastellaan oppilaitosten yhteisöllistä työtä koskevia linjauksia koulutuksen järjestäjien laatimien opiskeluhuoltosuunnitelmien ja muiden työtä ohjaavien asiakirjojen tasolla, kehitetään yhteisöllisen työn johtamista sekä luodaan konkreettiset toimintatavat, joilla ennaltaehkäisevä työ toteutuu yhdenvertaisesti kaikissa oppilaitosyhteisöissä.
Lähteet: Opetushallitus (2025) Yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannekuva ammatillisessa koulutuksessa
Salmivalli, Christina (2024) Kiusaamisväkivalta – Ymmärrä kiusaamisilmiö ja puutu oikein.
Turussa 20.5.2025
Johannes Yrttiaho
aluevaltuutettu (vas)