Aloite kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuuden varmistamisesta
Suomeen on rekrytoitu hoitolan työvoimaa kansainvälisesti vuodesta 2009 alkaen, ja kansainvälinen rekrytointi on jo kiinteä osa terveydenhuollon työmarkkinoita. Työvoiman saatavuus on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta monet hyvinvointialueet valmistautuvat jo siihen, että kolmannes nykyisestä henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2033 mennessä. Yli puolet hyvinvointialueista valmisteli kansainvälisiä rekrytointeja vuoden 2024 lopulla. Varsinais-Suomessa kansainväliset rekrytoinnit koskettavat nykyisin käsittääksemme erityisesti ostopalveluita.
Kansainvälisestä rekrytoinnista on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka alleviivaavat valvonnan tarvetta ja tarjoavat ratkaisuja[1]. Siitä huolimatta julkisiin palveluihin kytkeytyviä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita ei nykyisellään valvota. Hyvinvointialueiden luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla ei myöskään ole riittäviä työkaluja toiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi.
Rekrytoinnin alihankintaketjuissa on aina mukana lukuisia toimijoita lähtömaassa toimivasta rekrytointikumppaneista koulutusyrityksiin. Toimintaan sisältyy aina ihmisoikeus- ja ihmiskauppariskejä, joiden ennaltaehkäisemiseksi työnantajilla tulisi olla selkeät strategiat ja käytännöt. Nykyisellään tällaisia vaatimuksia ei aseteta. Alihankintaketjuja ja kielikoulutusta ei Suomessa valvota, eikä hyvinvointialueilla ole resursseja valvontaan tai koulutukseen.
Useiden rekrytointiyritysten kieli- ja lähtömaakoulutus toteutetaan itsenäisesti suoritettavana verkkokurssina välttävälle taitotasolle, jolle ei ole laatuvaatimuksia. Malleihin sisältyy ajatus siitä, että kieli opitaan työpaikoilla. Tämä kuormittaa työyhteisöjä ja voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita. Tämä on koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan resurssien väärinkäyttöä – terveydenhuollon ammattilaiset ovat terveydenhuollon ammattilaisia, eivät kieltenopettajia.
Suomessa työvoiman kansainvälistä rekrytointia ei säädellä lailla. Sääntelemättömänä kenttä on villi. Tiedotusvälineistä on kerrottu, miten useille hyvinvointialueille edelleen palveluita tarjoava yritys oli tilannut Etiopiasta hoitajia hintaan 250 euroa/hoitaja, kun taas työnantajille hoitajat myytiin arviolta 5 000–7 000 eurolla[2].
Alhainen välittäjälle maksettu hinta ei kata rekrytoinnin todellisia kustannuksia, mikä altistaa rekrytoitavan työvoiman hyväksikäytölle. Epäonnistuneet kansainvälisen rekrytoinnin hankkeet kuormittavat työnantajia ja aiheuttavat taloudellisia kustannuksia. Vaikka Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei nykyisellään hyödynnä kansainvälisiä rekrytointeja, vastuullisista rekrytointikäytännöistä tulisi varmistua ostopalveluiden osalta.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut pyydämme selvitystä siitä, miten Varhassa varmistetaan oman toiminnan ja ostopalveluiden osalta vastuulliset rekrytointikäytännöt sekä varmistetaan asianmukainen toiminnan valvonta.
Toivomme, että Varhan hyvinvointialue pyrkii työvoimarekrytoinnin vastuullisuudessa edelläkävijäksi. Kotimaan rekrytointien etusijaisuus tulee varmistaa. Työehtojen tulee myös alihankkijoiden osalta vastata kotimaassa rekrytoitujen työntekijöiden työehtoja. Kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuus tulee varmistaa kun sitä käytetään.
Ehdotamme, että vuosittaiseen henkilöstökertomukseen sisällytetään kansainvälistä rekrytointia koskeva osio, jossa kuvataan konkreettisesti myös mahdollisen kansainvälisen rekrytoinnin hankintatavat ja – kanavat. Lisäksi arvioidaan Varhan toimittajien ja alihankkijoiden vastuullisuus kansainvälisen rekrytoinnin osalta.
Toivomme, että Varha kehittää osaamista Suomessa jo asuvien hoitoalan kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi, ja tarvittaessa heidän kielitaitonsa vahvistamiseksi. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden, HYVIL:n ja KT:n kanssa, jotta IOM:n laatimat vastuullista rekrytointia tukevat työkalut[4] suomennettaisiin viipymättä hyvinvointialueiden ja niiden alihankkijoiden ohjekirjoiksi.
—
[1] Vaittinen, Tiina, Vartiainen, Päivi, Sakilayan-Latvala, Margarita & Laakkonen, Ville (2024). Selvitys Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä ja osaajatarjonnasta kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta, Siirtolaisuusinstituutti/Work in Finland.
[2] Jani Kaaron artikkeli Seura-lehdessä 9.9.2025: https://seura.fi/asiat/tutkivat/etiopialaiset-sairaanhoitajat-joukkoirtisanottiin/
[3] ks. myös PIRHA:ssa tehty Tiina Vaittisen valtuustoaloite 15.9.2025, josta tämä aloite hakee innoituksensa
[4] International Organization for Migration: https://mbhr.iom.int/en/resources/tools/