Alue­val­tuus­to

Maamme ensimmäiset hyvinvointialuevaalit pidettiin 23.1.2022.

Varsinais-Suomen vasemmiston aluevaltuuston valtuutetut ja varavaltuutetut.
Valtuutetut:
1. Li Andersson, Turku
2. Johannes Yrttiaho, Turku
3. Timo Furuholm, Turku
4. Maarit Koivisto, Loimaa
5. Pirjo Rinne, Turku
6. Nina Söderlund, Parainen
7. Lotta Laaksonen, Parainen
8. Jukka Kärkkäinen, Turku
9. Emma Lindqvist, Raisio
10. Katri Kapanen, Kaarina
Varavaltuutetut:
1. Muhiadin Hersi, Turku
2. Eveliina Tyyskänen, Raisio
3. Lauri Kouki, Turku
4. Timo Lähteenmäki, Salo
5. Mervi Uusitalo-Heikkinen, Turku
6. Henna Jokinen, Uusikaupunki
7. Leena Kaunislahti, Turku
8. Harri Palomäki, Naantali
9. Joonas Jormalainen, Turku
10. Marja Ruokonen, Salo

Hyvinvointi vaatii tekoja, siksi vasemmisto!

Soteuudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Uusien hyvinvointialueiden tehtäviksi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimi. Hyvinvointialueen ylintä valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmaan voit tutustua täällä ja Varsinais-Suomen vaaliohjelma on luettavissa tämän sivun lopussa.

Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton aluevaaliohjelma

Heti hoitoon

Jokaiselle varsinaissuomalaiselle on turvattava tasa-arvoiset ja sujuvat lähipalvelut.

  • Asiakasmaksut ovat kohtuulliset, ne eivät ole este hoitoon hakeutumiselle eikä niiden perintään saa käyttää perintäyhtiöitä.
  • Seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu.
  • Sote-keskuksiin saa välittömästi yhteyden esteettömyys, saavutettavuus, kaksikielisyys ja tulkkipalvelut huomioiden.
  • Palvelut toteutetaan jokaisen tarpeita yksilöllisesti kuunnellen ja arvostaen.
  • Omaishoitajien työtä arvostetaan ja heidän tarpeensa huomioidaan paremmin.

Tyytyväiset työntekijät

Työntekijöiden hyvinvointi on edellytys sille, että varsinaissuomalaisten palvelut toimivat. Sote- ja pelastusaloilla on jo työvoimakriisi, joka uhkaa vain pahentua palveluntarpeen kasvaessa väestön ikääntyessä ja alan ammattilaisten eläköityessä samanaikaisesti.

  • Palkkausta ja työoloja parannetaaan.
  • Työntekijöiden kuormitusta vähennetään takaamalla riittävät henkilöstöresurssit.
  • Työnhyvinvointia parannetaan henkilöstöä osallistamalla.
  • Kohtuulliset asiakasmäärät sosiaalityöntekijöillä ja terveydenhuollon ammattilaisilla lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön.
  • Ensihoitajien ja pelastajien koko työuran kattavaan työssäjaksamiseen sekä työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
  • Hyvinvointialue on vastuullinen työnantaja ja työmarkkinaosapuoli.

Toimivat Sote-keskukset

Sote-keskuksien ajatuksena on koota yhteen kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että asiakas ohjautuu oikeaan hoitoon ja saa tarvitsemansa palvelun yhdellä yhteydenotolla.

  • Tarvitaan sote-palveluiden rajapinnat ylittävää yhteistyötä ammattilaisten välillä, jossa tiedon sujuvaan siirtymiseen asiakastietojärjestelmissä on panostettu
  • Kattavat palvelut lapsiperheille Perhekeskuksissa, joissa apua on saatavilla nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
  • Hyvinvointialue toimii vastuullisesti kun se luottaa omaan palvelutuotantoonsa eikä edistä ulkoistamiskehitystä.

Pelastustoimi, turvallinen arki

Apua pitää saada nopeasti silloin, kun hätä on suurin. Pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta on huolehdittava koko hyvinvointialueella.

  • Ensihoidon ja sairaaloiden välinen saumaton yhteistyö.
  • Huolelliseen riskinarvioon perustuva palvelutasopäätös.
  • Ilmastonmuutoksen ohella väestön ikääntyminen lisää haasteita myös pelastustoimessa ja näihin haasteisiin on varauduttava hyvinvointialueen toiminnassa.
  • Painopiste nykyistä enemmän riskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
  • Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava ja kehitettävä sopimuspalokuntien ja pelastustoimen yhteistyötä.

Hyvinvointi tehdään yhdessä

Hyvinvointialueella tulee olla tiiviit ja toimivat yhteistyörakenteet, jotka toimivat yli kuntarajojen yhteistyössä eri palvelujen ja toimijoiden välillä.

  • Hyvinvointialueen tulee tehdä yhteistyötä alueen kansalaisjärjestöjen ja kunnallisten toimielimien kanssa, joiden toiminnalla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä sekä ennaltaehkäisevien palveluiden tuottajana.
  • Sote-palveluita on kehitettävä palveluiden käyttäjien, heidän läheistensä ja työntekijöiden kanssa.
  • Hyvinvointialueilla asukkaiden on päästävä vaikuttamaan oman hyvinvointialueensa toimintaan.