Vanhassa sananlaskussa sanotaan, ”Anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi. Opeta hänet kalastamaan ja ruokit hänet elämän ajaksi.” Tämän sananlaskun voi katsoa olevan totta myös lukutaidon kohdalla. Lapsen opettaminen lukemaan on yksi merkittävimpiä tapoja vaikuttaa hänen menestykseensä tulevaisuudessa niin koulussa, työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä. Suomalaisten lukututaito on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta parannettavaakin on. Useat tahot, mm. Suomen kirja-alan järjestöt ja kirjastoalan työntekijät ovat huolissaan suomalaisten lukutaidosta. Noin joka kymmenes suomalainen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joiden riski pudota jatko-opintojen ja työelämän ulkopuolelle eli syrjäytyä on suurempi kuin muiden. Lukutaito onkin yksi tärkeimmistä syrjäytymistäehkäisevistä tekijöistä.
Onkin huolestuttavaa, että lasten ja nuorten lukuinto on vähentynyt entisestään. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan 4-5 luokkalaisista tytöistä enää kolmannes ja pojista 15% kertoi pitävänsä lukemisesta paljon. Kun samaan aikaan tiedetään, että 17 vuoden iässä ihminen, joka lukee kirjoja tuntee noin 50 000-70 000 sanaa, mutta ihminen joka ei lue kirjoja vain 15 000 on ilmeistä, että lukemattomuus uhkaa merkittävästi tasa-arvoa yhteiskunnassamme. Laajemmalla sanavarastolla varustettuna on paremmassa asemassa kilpailemaan halutuimmista työ- ja opiskelupaikoista. Lisäksi lukuinnon puute ja siitä johtuva puutteellinen sanavarasto on johtanut siihen, että sadat tuhannet suomalaiset eivät ymmärrä lukemaansa riittävän hyvin osallistuakseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka lukutaitoaan voi kehittää minkäikäisenä tahansa, se on erityisen tärkeää lapsuudessa niin sanottujen lukemisen herkkyyskausien aikana, joihin jokaisen kasvattajan tulisi osata tarttua ja mahdollistaa jokaiselle lapselle lukutaidon oppiminen.
Peruskoulu tarjoaa Suomessa kyllä periaattessa hyvät lähtökohdat riittävän lukutaidon omaksumiseen ja Suomi onkin useasti ollut maailman kärkisijoilla kansallista lukutaitoa mitattaessa. Kuitenkin kasvava heikkojen lukijoiden määrä kertoo, että emme voi tuudittautua tähän perinteeseen hyvän lukutaidon maana, vaan tarvitsemme aktiivista politiikkaa lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon edistämiseksi. Opetusministeriö on laatinut suuntaviivoja lukutaidon kehittämiseksi ja nämä seikat tulisi ottaa huomioonmyös tulevassa hallitusohjelmassa. Opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset tarvitsevat eväitä lasten ja nuorten lukutaidon tukemiseen. Emmekä myöskään voi unohtaa julkisin varoin rahoitettuja, mainioita kunnallisia kirjastojamme, joissa jokainen pääsee nauttimaan lukuisista sivistystä tukevista palveluista täysin ilmaiseksi. Itsekin olen viettänyt lukemattomia tunteja kunnallisissa kirjastoissa, ensin lapsena ahmien lasten ja nuorten kirjoja sekä sarjakuvia ja myöhemmin nuorena ja aikuisena etsien mielenkiintoista tietokirjoja, puisevia oppikirjoja, sanomalehtiä, kalliita kiiltäväpintaisia aikakauslehtiä, nuotteja musiikin esittämiseen ja myös kutkuttavaa jännistystä ja viihdettä. Kirjat ja lukeminen ovat avanneet minulle lukemattomia mahdollisuuksia, joten sydämestäni toivoisin, että nämä samat mahdollisuudet olisivat jatkossakin kaikkien suomalaisten saavutettavissa. Siksi tarvitsemme aktiivista politiikkaa lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi.
Loimaa
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton
eduskuntavaaliehdokas