”Voimakkaat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset voimat ovat tällä hetkellä ajamassa maailmaa kohti hyvin toisenlaista energiajärjestelmää tulevina vuosikymmeninä.” Näin sanoivat Christopher Flavin ja Nicholas Lenssen vuonna 1991 kirjassa “Maailman tila 1991”. Pakostakin tulee mieleen, että olemme hukanneet 20 vuotta asian jahkailuun kun olisi pitänyt toimia. Nyt ei ole enää mitään epäselvyyttä siitä, että lämpeneekö maailma, vaan kysymys on, että miten paljon? Jokaisen tulisi herätä siihen tosiasiaan, että muutos tapahtuu jo.
Miksi maailman keskilämpötilan nousu on ollut kuitenkin suhteellisen alhainen verrattuna korkeaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun? Valtamerten suuren lämmönsitomiskyvyn takia, tarvitaan lämpöenergian massiivista kumuloitumista, jotta maapallon pintalämpötila nousee edes hieman. Viimeisen vuosisadan aikana tapahtuneen näennäisesti pienen lämpötilan nousun taustalla onkin merkittävä valtameriin keräytyneen energian kasvu. Tuo ylimääräinen energia aiheuttaa paikallisia ja kausiluontoisia äärioloja vähentäen lumipeitettä, merijäätä ja kasvattaen sadantaa. Lisäksi se muuttaa eläinten ja kasvien elinympäristöjä, toisilla elinympäristöt laajenevat ja toisilla kutistuvat.
Lämpötilan muutos viimeisen vuosisadan aikana
Vaikka ilmaston lämpeneminen ei ole koko maapallolla yhtenäistä, nouseva trendi maapallon keskilämpötilassa osoittaa, että useampi alue lämpenee kuin jäähtyy. Vuodesta 1901 lähtien on maapallon pintalämpötila noussut 0,7-0,9 astetta, mutta lämpenemisen tahti on kiihtynyt melkein kaksinkertaiseksi vuoden 1975 jälkeen ja on nyt 1,5-1,9 astetta vuosisadassa. Kymmenen mittaushistorian kuuminta vuotta on mitattu vuoden 1998 jälkeen ja neljä lämpimintä vuotta on ollut vuoden 2014 jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä ilmastomallit ennustavat globaalin pintalämpötilan olevan 0,5°C lämpimämpi kuin vuosien 1986-2005 keskiarvo, riippumatta siitä, miten hiilidioksidipäästöt maailmassa kehittyvät. Lämpötilojen vakaus kokonaispäästöistä riippumatta on lyhyen aikavälin ilmiö ja se heijastaa valtavaa inertiaa maapallon valtamerissä. Valtamerien lämpötilat eivät siis reagoi heti kasvihuonekaasujen vangitsemaan kohonneeseen ilmakehän lämpöön. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen aiheuttama epätasapaino lämpenemisessä peittoaa valtamerien kyvyn sitoa lämpöä ja maapallon lämpötila nousee useilla asteilla kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.
Paimio
Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton
eduskuntavaaliehdokas