Puheenvuoro 13.11.2024 Varhan aluevaltuusto / Jukka Kärkkäinen
Perusterveydenhuollon asiakasmaksut poistettava
Terveydenhuollon eriarvoisuus on Suomessa merkittävä ongelma. Terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat yksi eriarvoisuutta luova tekijä. Toteutuessaan ehdotetut asiakasmaksujen huomattavat korotukset vain pahentavat tilannetta. Vuoden 2025 alusta suunnitellut korotukset ovat suuria – enimmäismäärät perusterveydenhuollon maksuihin pääsääntöisesti 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoitoon 45 prosenttia. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat erityisesti pienituloisiin ihmisiin ja kotitalouksiin, joille jo nykyiset asiakasmaksut voivat olla liian korkeita.
Maan hallituksen tavoite on asiakasmaksujen korotuksilla säästää 150 milj.€ julkisen talouden menoja. Samalla, kun lisätään asiakasmaksuilla hyvinvointialueiden tuloja 150 milj.€, karsitaan vastaava summa hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta. Varhan osuus tästä säästötavoitteesta on 13 milj.€.
Asia on kuitenkin nähtävä laajempana terveyspoliittisena kysymyksenä sekä myös hyvinvointialueiden kokonaistalouteen ja yhteiskunnan muihin kustannuksiin vaikuttavana, ei pelkästään korotettujen asiakasmaksujen kasvavana tulovirtana.
Mikä vaikutus asiakasmaksujen korotuksilla on palvelujen saavutettavuuteen ja palveluihin hakeutumiseen? Tältä ja viime vuodelta on viimeisintä tutkimustietoa siitä, että varsinkin perusterveydenhuollossa asiakasmaksutaso vaikuttaa palvelujen käyttöön. Myös aikaisemmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että matalan kynnyksen pääsy erityisesti perusterveydenhuollon palveluihin kaventaa sosioekonomisia terveyseroja ja tuottaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Jos palveluihin ei hakeuduta ja terveysongelmien hoito lykkääntyy, on mahdollista, että terveysongelmat pahentuvat ja sairauden hoito tulee entistä kalliimmaksi myöhemmässä vaiheessa.
Terveyspalvelujen tarve on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan. Terveyspalvelujen tarve on suurempi työvoiman ulkopuolella, työttömillä, työkyvyttömillä, vanhuuseläkeläisillä kuin työssä käyvillä. Lisäksi työntekijät ovat yleisesti työterveyshuollon piirissä, jossa ei peritä asiakasmaksuja. Hyvätuloiset käyttävät muita useammin yksityisiä palveluja. Edellä mainituista syistä johtuen julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut kohdistuvat yleisemmin pienituloisille kuin suurituloisille kotitalouksille. Erityisesti perusterveydenhuollon ja laitoshoidon maksut painottuvat pienituloisiin kotitalouksiin.
Asiakasmaksut kohdistuvat noin puoleen suomalaisesta väestöstä. Edes maksukatto ei suojaa maksujen korotuksilta, vaan suurella osalla maksukaton ylittäneistä maksut kasvavat. Tämä johtuu siitä, että valtaosalla maksukaton ylittäneistä on laitoshoitojaksoja, joista peritään maksu vielä maksukaton jälkeen. Korotusten myötä maksukatto täyttyy aiemmin, ja useammasta laitoshoitopäivästä peritään maksu maksukaton täyttymisen jälkeen.
Perusterveydenhuollon asiakasmaksujen poistaminen olisi kokonaistaloudellisesti järkevää ja parantaisi oleellisesti etenkin pienituloisten pääsyä palveluiden piiriin ja lisäisi tasa-arvoa terveydenhuollon palvelujen saavutettavuudessa. Maksuton perusterveydenhuolto parantaa yhdenvertaisuutta terveydenhuollon palveluihin pääsyssä, tuottaa säästöjä muiden palvelujen käytössä sekä myös laajemmin koko yhteiskuntaan kohdistuvissa välillisissä kustannuksissa kuten työpanosten menetyksissä, jotka jo nykyisellään kuormittavat merkittävästi julkista taloutta. Myös muut asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisina niin, ettei niiden perusteella kenenkään hoitoon pääsy vaarannu.
Vuoden 2023 alusta alkaen asiakasmaksun suuruudesta ovat päättäneet hyvinvointialueet. Varhalla on tässä asiassa lopullinen päätösvalta. Toki valtiovalta ja maan hallitus painostavat korottamaan maksut maksimiin, koska vastaava summa on vähennetty hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Varhan ensisijainen tehtävä on kuitenkin huolehtia väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Julkisten terveyspalvelujen on oltava kaikille saavutettavia ilman, että asiakasmaksut rajoittavat niiden käyttöä.
Kannatan aluevaltuutettu Maarit Koiviston tekemää muutosesitystä.