Pu­heen­vuo­ro 4.12.2024 Var­han alue­val­tuus­to / Maa­rit Koi­vis­to

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Koivisto piti valtuustossa ryhmän puheenvuoron talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Puheenvuoro 4.12.2024 Varhan aluevaltuusto / Maarit Koivisto

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat

Tämä talousarvio on kompromissi. Sopeuttamistoimia tehdään runsaasti ja voin vain toivoa, että leikkauksista huolimatta pystymme turvaamaan väestölle lakisääteiset palvelut eikä kenenkään henki tai terveys vaarannu. Varmasti kaikilla poliittisilla ryhmillä on jäänyt hampaan koloon asioita, jotka nyt jäävät toteutumatta, mutta kuitenkin saimme myös monia hyviä asioita kirjatuksi talousarvioon tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

Vasemmistoliitolle erityisen suuri asia on se, että kiireettömän hoidon 14 vuorokauden hoitotakuusta ei tingitä, vaikka valtion rahoitusta tältä osin leikataankin. Sujuva hoitoon pääsy on kuitenkin terveyspalveluiden käyttäjille yksi kaikkein tärkeimmistä tekijöistä, kun puhutaan terveydenhuollosta. Kuten hoitotakuun säilyttäminen, myös omatiimimallin laajentaminen koko hyvinvointialueen laajuiseksi tulee pitkässä juoksussa tuottamaan väestölle terveyshyötyä, joka tulee näkymään pitkässä juoksussa myös kustannussäästöinä.

Lisäksi vasemmistoliitto on tyytyväinen, että maksuton ehkäisy säilyy edelleen myös 20-24 vuotiaiden ikäryhmälle. Sekä siitä, että ikäihmisten turvapuhelinpalvelu tulee jatkossa olemaan tarveperusteista ja näin voidaan paremmin tukea iäkkäiden kotona asumista. Tiedämme kyllä, että vapailta markkinoilta on myös mahdollista hankkia erilaisia avun hälyttämisjärjestelmiä, mutta tällaisen käyttöönotto edellyttää ikäihmiseltä yleensä aktiivisia ja teknisesti taitavia omaisia. Jos esimerkiksi turvalaite ohjelmoidaan hälyttämään omaiselle, on vanhuksella oltava sellainen omainen joka pääsee paikalle auttamaan 24/7. Yksinäiselle tai sellaiselle jonka omaiset ovat kaukana ei tällaisten palveluiden käyttö ole useinkaan realistista.

Lisäksi esitimme talousarvioon lisäystä, joka löytyy talousarviokirjan sivulta 13. Eli sitä, että henkilöstön täydennyskoulutusta koordinoidaan jatkossa Varha tasoisesti. Sote-henkilöstön täydennyskoulutusta ohjaava lainsäädäntö on päivittynyt ja huhtikuun 2024 alussa tuli voimaan uusi asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on velvoitettu hyvinvointialueet seuraamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönsä ammatillista kehittymistä ja huolehtimaan siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Paitsi, että jatkuva kouluttautuminen on jokaisen sote- ja pelastusalan työntekijän oikeus ja velvollisuus, on se myös ainoa keino pysyä kehityksen aallonharjalla niin hoidon, kuntoutuksen, sosiaalityön kuin pelastuksenkin alalla. Hyvinvointialueemme on yksi yliopistollisista hyvinvointialueista ja vain jatkuvalla koulutuksella voimme varmistaa työntekijöillemme sen timantin kovan ammattitaidon, jota heiltä vaativissa työtehtävissään edellytetään. Varhatasoisella koordinaatiolla saamme varmistettua koulutusresurssien tasapuolisen ja tarpeen mukaisen jakautumisen ja ehkäpä myös pystymme ehkäisemään Loimaan eteläisessä kotihoidossa paljastuneen ylilyönnin kaltaiset tilanteet.

Hyvät valtuutetut. Ryhmämme olisi toivonut, että henkilöstöön olisi voitu panostaa enemmän tässä talousarviossa. Olemme esittäneet henkilöstö etujen palauttamista talousarvioon ja tulemme jatkossakin työskentelemään sen, eteen että Varhassa henkilöstön selkänahka ei olisi se ensimmäinen leikkauskohde eikä yt-menettelyyn enää turvauduttaisi talouden tasapainottamiskeinona. Kuitenkin ryhmämme nyt tässä tilanteessa tyytyy muiden ryhmien tavoin tähän saavutettuun kompromissiin ja pyrimme nyt löytämään vielä uusia keinoja tukea henkilöstöä, ylläpitää työkykyä ja lisätä Varhan pitovoimaa arvokkaista ammattilaisistamme, jotka tekevät Varhan.

Hyvät kuulijat. Etelä-Karjalan hyvinvointialue harkitsee kantelun tekemistä oikeuskanslerille sote-säästöjen tekemisestä. Kantelun syynä on ristiriita lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvelvollisuuden ja alijäämien kattamisvelvollisuuden välillä. Eteläkarjalassa pelätään, että hyvinvointialueen päättäjä tai viranhaltija voi olla pakotettu rikkomaan jompaakumpaa lakisääteistä velvoitettaan, tätä voidaankin pitää jopa pirullisena ongelmana. Näin ollen lieneekin tarpeen vielä ääneen todeta se, että lähtökohtana tulee aina olla se, että ihmishenget, ihmisoikeudet ja terveys menevät aina talouden edelle ja ensisijaista tulee olla palveluiden säilyttäminen edes lakisääteisellä tasolla. Kiitos.