Puheenvuoro 20.5.2025 Aluevaltuusto /Jukka Kärkkäinen
Arviointikertomus
Arviointikertomus on yksi tärkeimmistä valtuuston käsittelyssä olevista asiakirjoista. Arviointikertomuksen 100 sivuun on koottuna tietoa Varhan monista asiakokonaisuuksista, toiminnoista ja erityisesti arviointia siitä, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko Varhan toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tärkeä on myös toiminnan lainmukaisuuden arviointi, sotepe-palvelujen toteuttaminen lainmukaisesti. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on hyödyllinen taustamateriaali, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja toiminnan puutteiden korjaamisessa.
Arviointikertomus sisältää useita asiakokonaisuuksia, joista keskityn puheenvuorossani kahteen: 1) Talouden suunnittelua koskeviin havaintoihin, joita on käsitelty luvussa 5.3. Talousarvion ja -suunnitelman laadinta (s. 16-) ja 2) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden arvioon, joka on yksi teemakohtaisten arviointien kohde (Luku 6.4 Päihde- ja mielenterveysasioiden organisointi ss. 81-)
1) Talouden suunnittelu ja toteutus
Talouden suunnittelun taustalla on kovat säästöpaineet ja lain velvoittama tavoite kattaa alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että ”Kumulatiivisen alijäämän kattaminen siirtymätasauksen samalla pienentäessä tarveperusteista rahoitusta on Varhalle ja viidelle muulle hyvinvointialueelle erityisen haastavaa. Tämä saattaa johtaa näiden hyvinvointialueiden asukkaiden kannalta kohtuuttomiin ja lyhytnäköisiin säästötoimenpiteisiin. ”
Tähän kannanottoon voi yhtyä. Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on vähintään erityisen haastavaa – oman näkemykseni mukaan jopa mahdotonta, ilman että lakisääteisten palvelujen tuottamisvelvoitetta rikotaan.
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että toiminnan tehostamista ja säästämistä ei irroteta palvelutuotannosta irralliseksi kokonaisuudeksi. Tietoon perustuvan päätöksenteon näkökulmasta Varhan tulee jatkuvasti kehittää toimintaansa siten, että jatkuvasti ymmärretään paremmin, miten resurssien kohdentaminen vaikuttaa palvelutuotantoon.
Tarkastuslautakunta korostaa, että siirtymätasauksen aiheuttama paine säästötoimenpiteille Varhassa ei saa johtaa asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Tarkastuslautakunta korostaa, että säästöpäätösten yhteydessä tulisi kyetä tekemään tarkemmat vaikuttavuusanalyysit siitä, miten tavoiteltavat säästöt konkreettisesti vaikuttavat toimintaan. Talouden tasapainottamisohjelman myötä hyvinvointialueen tulee tarkastella kriittisesti toimintamenojaan, jolla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia mahdollisuuksiin järjestää lakisääteisiä palveluita.
Varha ei saa säästää sotepe-palvelujen kustannuksella. Varhan uuden aluehallituksen ja -valtuuston onkin ensitöikseen arvioitava talouden alijäämien kattamisvelvoitteen ja lakisääteisen palvelutuotannon ristiriita. Lakisääteiset palvelut on priorisoitava säästöjen edelle. Tarvittaessa on haettava valtiolta lisärahoitusta tai alijäämien kattamiseen lisäaikaa. Viime mainittu edellyttää maan hallitukselta lakimuutosehdotusta.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin huhtikuun lopulla antama ratkaisu Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun selvensi hyvinvointialueiden vastuuta huolehtia ensisijaisesti lakisääteisistä ja riittävistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuksen palveluista ennen talouden alijäämien kattamista.
Oikeuskansleri linjasi, että hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden tulee kuitenkin edelleen tavoitella talouden tasapainoa ja toteuttaa järkeviä uudistuksia kuitenkin niin, ettei lakisääteisten palvelujen saatavuus vaarannu.
Hyvinvointialueiden mukaan lukien Varhan talouteen on kertynyt paljon alijäämää vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä 1,2 miljardia euroa, Varhan osuus on lähes 270 miljoonaa euroa.
Varhan talousarvio vuodelle 2025 on ylijäämäinen 55 miljoonaa euroa. Tämän toteutumisen jälkeenkin vuodelle 2026 jäisi suuri alijäämä, jonka kattaminen vaarantamatta lakisääteisiä palveluja on erittäin epätodennäköistä.
Viittaan lopuksi tarkastuslautakunnan suositukseen:
Tarkastuslautakunta haluaa korostaa, että siirtymätasauksen aiheuttama paine säästötoimenpiteille Varhassa ei saa johtaa asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisiin ja taloudellisesti lyhytnäköisiin ratkaisuihin.
2) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden arvio
Tarkastuslautakunta toteaa Varhan organisaatiosta, että päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat hyvinvointialueella hajautuneet kolmeen eri tulosalueeseen: sote-palveluihin, Tyks-sairaalapalveluihin sekä ikääntyneiden palveluihin. Näiden sisällä palveluita tuotetaan usean eri tulosyksikön sisällä. Palveluita tuotetaan hajautetulla mallilla sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon lainsäädännön alaisuudessa. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen tavoitteena on jo pitkään ollut palvelujen integroiminen osaksi koko hoitokenttää, jotta asiakkaille voidaan tarjota matalan kynnyksen palveluita heidän tarpeidensa mukaisesti.
Tarkastuslautakunta näkee riskinä sen, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden hajautuneen toteutustavan vuoksi kustannusten kohdentaminen toimintaan vaikeutuu. Tämä nostaa myös riskiä sille, että se vaikeuttaa palvelujen laadun sekä kustannusten läpinäkyvyyttä asiakasprosesseissa.
Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, että hajautetun mallin vuoksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaiskustannusten muodostaminen on haasteellista, sillä tiedot ovat hajallaan eri potilastietojärjestelmissä ja sosiaalihuollon järjestelmissä.
Tarkastuslautakunnan suosittelee käymään avoimempaa keskustelua siitä, miten palvelujen järjestäminen jakautuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja miten sitä on syytä toteuttaa siellä. Ja, että selvitetään avoimesti mahdolliset toimintojen yhtenäistämistarpeet asiakaslähtöisesti ja eri tahojen yhteistyössä, nykyisestä organisoitumisesta riippumattomasti.
Tarkastuslautakunta pitää kustannuslaskennan kehittämistä yhtenä selkeimpänä kehittämiskohteena läpi koko organisaation. Kustannuslaskennan kehittämiseen on resurssoitava riittävästi toiminnan läpinäkyvyyden kehittämiseksi.
Tarkastuslautakunnan suositukset ovat kannatettavia.
Sote-uudistuksen synnyttämille hyvinvointialueille avautui vuonna 2023 mahdollisuus korjata mielenterveyspalvelujärjestelmän rakenteeseen vuosikymmenten aikana kertyneitä ongelmia. Uudistus mahdollista paremman systeemin ohjauksen ja toimintatapojen yhdenmukaistamisen.
Mielestäni mahdollisuutta ei ole riittävästi hyödynnetty.
Yleisesti organisaatioiden väliset rajapinnat aiheuttavat toiminnallisina ongelmina osaoptimointia, päällekkäisiä toimintoja, tiedonkulun ongelmia ja hoitoprosessien katkeamisia esimerkiksi lähetteiden ja jonojen vuoksi. Päällekkäiset toiminnot kasvattavat kustannuksia ja voivat lisätä myös sairaalan käyttöä. Vielä näitä merkittävämpi tekijä voi olla osaorganisaatioiden välille syntyvä luottamuspula, ja siitä aiheutuvat haitat yhteistoiminnalle. Organisaatioilla on muutenkin taipumus siiloutua yksiköihin toteuttamaan itse määriteltyä, kulloinkin sopivaa tehtävää, mikä ei useinkaan ole kokonaisuuden kannalta hyödyllistä.
Hallinnollisen rakenteen tulisi tukea mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden toiminnallista integraatiota. Tähän hyvinvointialue antaa hyvän rakenteellisen pohjan. Onnistunut integraatio on myös mahdollisuus hillitä kustannusten kasvua.
Mielenterveyspalvelujen kehittämistä linjaa kansallinen mielenterveysstrategia vuoteen 2030 (stm.fi/mielenterveysstrategia). Sen idea on yhteensovittaa ja ohjata mielenterveyspalvelut toimimaan kokonaisuutena kaikessa laajuudessaan niin sanotun joustavan yhdyspintamallin -periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyötä perus- ja erityistason kesken. Erityistason psykiatrialta tarjotaan konsultaatiotuki perustasolle samalla vahvistaen perustason ammattilaisten osaamista.
Yhteenvetona: Yhtenäisesti johdettu koko alueen mielenterveys-, päihde ja psykiatrinen hoito on todennäköisesti kustannustehokkain tapa järjestää palvelut samalla, kun psykiatrinen osaaminen jakautuu tasaisemmin läpi integroituneen organisaation. Tavoitteena yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut koko hyvinvointialueen väestölle.
Varhalla on nyt mahdollisuus järjestää mielenterveys-,päihde- ja psykiatrian palvelut integroituna toiminnallisena kokonaisuutena, tehdä asioita nopeammin ja potilasta lähellä.